Kertakaikkisesti!

Tässä on koaluutta kerrakseen. Vili Vilperi kuuluu ihan ehdottomasti lapsuuden tv-klassikoihin, joiden tunnusmusiikin osaa laulaa vieläkin. Kummitusjakso ihan vain kummitusten ilosta. Se sisältää välillä aika pöljää (tai sitten hauskaa) sanailua, kuten:

- Mistäs tiedät mitä minä aion tehdä?
- Minä olen fiksu!

Hahmoista tulee muuten mieleen Muumipeikon jengi. Löytyy Niiskuneiti, Nipsu ja Pikkumyy. Onkohan lastenohjelmissa jotenkin stereotyyppisiä hahmoja... Päähenkilö tuntuu aina olevan tuollainen hiukkasen ärsyttävä, mutta kaikkien kaveri. Sellaiseenko sitä lapsena samastui?

Jk. Löytyy sieltä nätti koalatyttökin, jos joku kokee sen omakseen... (Ja hiiri!)